Keskiviikko aamuna suuntasimme metrolla päätepysäkille Laurentiaan, jossa meitä vastassa odotti osa Italian isäntäväestämme. Suuntasimme suoraan Italian hurjan liikenteen sekaan, joka antoi varmasti monelle meistä ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Perillä meitä odotti omaan koloomme verrattuna varsin erilainen scoutbase. Idyllisen näköinen rakennus on sisältään myös omaperäinen, jonka sisältä paljastuukin jokaiselle ikäkaudelle oma huone sekä ryhmälle omanlaisensa tila.
Tutustumisen ja yleisen pööpöilyn jälkeen oli aika asettua todelliseen Italialaiseen ruokapöytään kera Sonjan kotitekoisen Lasagnen. Tätä ei voi selittää enempää, se on vain koettava. Seura, tunnelma ja ruoka 6/5.
Aika lähteä ihastelemaan Ardean rantaviivaa sekä nauttimaan lämpimästä ja aurinkoisesta päivästä. Auringonoton ja uimisen lisäksi opetimme puolin ja toisin toisillemme partiolaisten laululeikkejä paikallisten ihmetellen sivusta. Hiukset hiekassa ja ääni käheänä (kiitos Itikka -leikin) nopea pyörähdys kotikololla, josta suunta paikalliseen ruokamarkettiin. Ihmeteltävää ja valinnanvaraa oli rutkasti sekä viimeistään tässä vaiheessa kulttuuriero suomalaisten ja Italialaisten ruokailutottumuksista kävi ilmi. Mutta tämä ei todellakaan menoa hidastanut ja ilta vietettiin paikallisittain hyvän ruuan ja juoman merkeissä.
Pitkän päivän jälkeen jokaisen silmäluomet painuivat alaspäin ja olikin aika hypätä lämpimiin makuupusseihin. Uni maistui kaikille hyvin ja osalle jopa niin hyvin, että yöllä riehuva myrsky jäi kokonaan huomaamatta.
Palataan ehoottomasti reissu kuulumisiin later alligater 😉
Elisa, Pihla, Emma, Nora, Annika & Erika
Hilpari-blogi 